Maanomistajille
×

Error

mod_jfusion_activity: Could not connect to MySQL.

Airsoftia harrastakseen täytyy pelaajilla olla käytössään jonkinlainen ulkona tai sisällä oleva pelipaikka, johon heillä on maanomistajan lupa. Airsoftin monimuotoisuuden vuoksi kaikki paikat eivät välttämättä sovi kaikenlaiseen harrastamiseen. Vaikkapa Action Airia varten tosi pienikin pelipaikka voi olla riittävä, kun taas monen neliökilometrin kokoinen pala Lapin erämaata ei välttämättä kiinnosta kuin innokkaimpia milsim-harrastajia.

Tämän sivun tarkoituksena on kertoa maanomistajille muutamia tärkeitä asioita airsoftin monimuotoisuudesta, pelivälineistä ja niistä asioista, jotka vaikuttavat pelipaikan käyttömahdollisuuksiin ja pelipaikan kulutukseen. Toivomme tämän helpottavan eri järjestäjien kanssakäymistä maanomistajien kanssa.

Minkälaiset tahot järjestävät pelejä?

Suomessa pelejä järjestävät niin rekisteröityneet yhdistykset kuin erilaiset epäviralliset peliporukat eli tiimit. Järjestäjät ovat pääsääntöisesti aikuisia, mutta myös nuorten pyörittämiä yhdistyksiä ja tiimejä on olemassa. Yleisesti airsoft-pelinjärjestäjät ovat luotettavia, maanomistajan toiveita kunnioittavia ja rehellisiä harrastajia, joiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä. He hankkivat luvat pelialueelle maanomistajalta kirjallisena, katsovat, etteivät ihmiset roskaa, eivät vahingoita luontoa turhaan, pitävät huolta turvallisuudesta ja tarjoavat näin luvalliset pelit paikkakunnan harrastajille, jotka ilman tätä voisivat pahimmillaan alkaa käydä pelaamassa luvatta jonkun joutomailla.


Järjestäjät ovat pääsääntöisesti vastuullisia aikuisia. (C) Ehasa ry

Mitä ne pienet valkoiset kuulat ovat ja miten ne vaikuttavat luontoon?

Airsoftissa yleisesti käytetyt 6mm kuulat ovat nykyään pääsääntöisesti biomateriaaleista valmistettuja ja hajoavat luontoon olosuhteista riippuen kuukausissa/vuosissa. Raskaimmat 6mm ja harvinaiset 8mm kuulat ovat edelleen muovia, mutta näitä käytetään rajatusti yleensä tarkkuuskivääreissä tms., jolloin laukausmäärät ovat minimaaliset sarjatulta ampuvaan aseeseen verrattuna. Esimerkiksi päivän pituisessa viikonloppupelissä pelaaja saattaa ampua monta sataa biokuulaa, kun taas raskaamman kuulan käyttäjä ampuu vain maksimissaan muutaman kymmenen. Nämä katoavat mättäisiin nopeasti.

Kuulat lentävät sellaisella nopeudella, että ne saattavat silputa lehtiä ja pienempiä oksia, mutta puun kaarnaan ne eivät jätä vaikuttavaa jälkeä. Sisätiloissa lasi-ikkuna voi hajota kuulan osumasta, mutta pressusta kuula ei tule yhtä helposti läpi. Ne eivät myöskään jätä väriä, toisin kuin useimmat paintball-lajin elintarvikeväriä sisältävät kuulat.

Ennen hajoamistaan kuulia saattaa löytää ympäri pelialuetta vaihtelevasti riippuen siitä, missä pelit pyörivät ja miten taistelut keskittyivät. Paljailla alueilla, eli kallioilla ja sisätiloissa, kuulat näkyvät paremmin kuin aluskasvustoisessa metsässä, mutta taukoalueella eli ns. offgame-alueella ja tähtäinten- ja aseensäätöalueella kuulia on yleensä jonkin verran ja löydettävissä helpommin kuin maastosta.

Airsoftissa käytetyt replika-aseet eivät pidä itsessään merkittävää ääntä, sillä kuula lähetetään matkaan ilman avulla, ei ruudin. Suurin ääni tuleekin aseen koneistosta, joka yleensä pyörii sähköllä. Suuria äänihaittoja ei ole ja airsoftia voi harrastaa hyvinkin lähellä asutusta.

Pelivälineet eivät siis vaikuta merkittävästi pelialueen luontoon. Enemmän luontoon vaikuttaa metsässä liikkuvat pelaajat, heidän kokonaismääränsä sekä alueella järjestettyjen pelien määrä.

Minkälaisia yleisimmät pelipaikat ovat airsoftissa?

Pelialueet on helppo jakaa muutamaan yleisimpään kategoriaan:

Aktiivisesti käytetty viikonloppupelialue on yleensä jonkin yhdistyksen hallussa oleva muutamien hehtaarien kokoinen pelipaikka, jossa käy kerran viikossa n.10-60 pelaajaa pelaamassa muutaman tunnin ajan. Pelaajien ikähaitari on aina n.12 vuotiaista yli 50 vuotiaisiin. Pelialueella ei välttämättä pelata talvisin, jos kiinnostuneita pelaajia ei ole tarpeeksi. Jos alue on sopiva, voidaan sillä järjestää myös hieman isompia skenaariopelejä pari kertaa vuodessa, joissa pelaajien määrä lähentelee sataa. Pelien vaikutus luontoon näkyy parhaiten yleisimmillä liikkumis- ja taistelualueilla polkuina. Näillä alueilla kukaan harvemmin majoittuu pelien lyhykäisyyden vuoksi.


Viikonloppupelipaikaksi käy lähes mikä tahana isosta hiekkakuopasta metsään ja aina vanhaan tehtaaseen. (C) Ehasa ry

Normaali skenaariopelialue on yleensä jonkin yhdistyksen tai vanhemman tiimin muutaman kerran vuodessa käyttämä pelialue, jonka koko voi olla jopa yli 50 hehtaaria. Pelaajamäärät näillä alueilla pyörivät muutamasta kymmenestä jopa 200 asti riippuen alueen koosta ja käytettävyydestä. Pelien ikärajat ovat yleensä näissä tiukemmat, 15 tai 18 vuotta. Pelien kesto voi vaihdella muutamasta tunnista viikonlopun yli. Tällöin pelaajat yleensä majoittuvat omiin telttoihinsa sovitulle alueelle. Tulta ja kamiinoita ei käytetä ilman maanomistajan lupaa. Eniten pelien vaikutus luontoon näkyy kaikkein yleisimmillä alueilla, kun taas tietyt alueet saattavat pysyä lähes täysin koskemattomana vuosien ajan.


Skenaariopelejä on monia erilaisia erilaisilla alueilla. (C) Ehasa ry

Tosi iso tai harvoin käytetty skenaariopelialue on yleensä jonkin vanhemman tiimin hankkima pelialue, jolla on tarkoitus pelata vain yksi peli tai muutama peli vuosien aikana. Näissä peleissä pelaajamäärät liikkuvat yleensä 10-100 tietämillä ja pelien ikäraja on pääsääntöisesti 18 vuotta. Pelialueeksi näille harrastajille käy niin purkutuomion saanut hylätty tehdas kuin monen sadan hehtariin erämääalue. Näillä isoilla alueilla pelaajat käyttävät vain murto-osan pelialueesta todelliseen pelaamiseen. Suurella alueella luodaan mahdollisuus pitkiin siirtymiin ja liikkumisen vapauteen. Pelit voivat kestää muutamasta tunnista pariin päivään ja tänä aikana pelaajat majoittuvat omissa teltoissaan tai jopa ilman telttaa kuusen alla. Kamiinaa ja tulta käytetään ainoastaan maanomistajan luvalla. Näiden pelien vaikutusta luontoon voi verrata vaeltajiin. Suurimmat jäljet löytyvät majoitusalueilta tallautuneena aluskasvillisuutena ja hyvällä tuurilla voi löytää yksittäisen taistelupaikan esim. hiekkatieltä, jossa kuulat on helppo havaita.

Kisapelialue on tarkoitettu pääasiassa paikallisten yhdistysten järjestämiä Action Air -kilpailuja varten. Alue voi olla niin sisä- kuin ulkotila, mutta sisäpaikkoja suositaan. Kooltaan riittää jo muutaman kymmenen neliömetrin kokoinen alue esim. rakennuksen ullakolta/varastosta. Action Air -harjoituksissa harrastajia, jotka ovat iältään n. 12-60 vuotta, on muutamasta pariinkymmeneen ja käytettyjen kuulien määrä muutamia satoja per harjoittelija. Kisoissa kisaajia voi olla muutama kymmentä ja laukausten määrä per osallistuja on n. 100-200. Kisat kestävät yleensä yhden päivän ja niitä järjestetään silloin tällöin. Harjoituksia saatetaan pitää kerran viikossa. Harjoituksia ja kisoja varten täytyy järjestäjillä olla mahdollisuus säilyttää tai tuoda pelipaikalle helposti pieniä itse tekemiään siirrettäviä “seiniä”, suojia, oviaukkoja jne. joilla luodaan Action Air -kilpailussa erilaisia ratoja, joita kisaajat suorittavat.


Kisapelialue voi olla niin isossa hallissa... (C) Action Air Finland


...kuin pienemmässä varastossa. (C) Action Air Finland

Erityiset kiinnostuksen kohteet järjestäjien näkökulmasta

Viikottaisten ja satunnaisten pelien järjestäjiä kiinnostavat muutamat seikat, joita he maanomistajalta saattavat kysellä. Nämä ovat aina tapauskohtaisesti sovittuja asioita ja niistä kerrotaankin tässä vain esittelymielessä. Ne eivät siis mitenkään ole ehtoja pelipaikan sopivuuden suhteen.

Pelialueella tai sen välittömässä läheisyydessä olisi hyvä olla jonkinlainen pysäköintiin soveltuva alue pelaajien autoille. Jos parkkipaikka on kauempana, olisi pelialueen reunalla hyvä olla jonkinlainen alue, jossa pelaajat voivat purkaa ja lastata autonsa ennen sen siirtämistä parkkipaikalle.


Parkkipaikan koko riippuu pelaajamäärästä. Yleensä pelaajat suosivat kimppakyytejä. (C) Ehasa ry

Peliin luovat lisätunnelmaa erilaiset propit eli rekvisiitat. Yksiä näkyvimmistä rekvisiitoista ovat kaikenlaiset rakennelmat, olivat ne sitten alueen alkuperäisiä tai sinne itse tehtyjä. Pelialue itsessään voi koostua pelkästään yhdestä isommasta rakennuksesta ja sen pihapiiristä. Jos maanomistajalle käy, rakentavat järjestäjät mielellään pieniä, joskus suurempiakin, rakennelmia vanerista, pressuista ja muista kevyistä materiaaleista. Joillain pelipaikoilla on myös sovittu metsän harventamisesta ja kuolleen puuston käyttämisestä maanomistajan kanssa. Muutamilla pelipaikoilla on rakennettu vuosien aikana kokonaisia pieniä kyliä, jotka on kuitenkin helppo purkaa tai siirtää tarvittaessa. Myös alaspäin rakentamisesta, eli kaivamisesta, on sovittu joillakin pelipaikoilla.



Rakennusmateriaaliksi käy niin puutavara kuin erilaiset pressuratkaisut. (C) Ehasa ry



Jos mahdollista, rakentavat pelaajat suuriakin kyliä. (C) Pekka Mäki-Kuutti


Jos pelialueella sattuu olemaan teitä, parhaimmillaan jopa tieverkosto, voivat järjestäjät pyytää lupaa käyttää pelissä ajoneuvoja. Ulkomailla järjestäjiltä löytyy usein jonkin verran sotilasajoneuvoja, muutamilta myös Suomessa, mutta yleensä ajoneuvoina toimivat pakettiautot, avolava-autot, mönkijät ja vastaavat. Näitä on yleensä käytössä vain pari kappaletta ja niitä käytetään pääasiassa pelaajien siirtämiseen teitä pitkin.


Ajoneuvot tarjoavat airsoftissa uusia mahdollisuuksia ja lisätunnelmaa. (C) Ehasa ry

Eräs tärkeä osa tunnelmaa on myös miltä toiminta näyttää tai kuulostaa. Kuten aikaisemmin mainittu, airsoft-replikat eivät pidä kauhean paljon ääntä, jolloin pienetkin pamaukset ja savut tekevät pelistä paljon tunnelmallisempaa. Paukkuina voivat toimia niinkin pienet ja vaarattomat kuin paukkuserpentiinit, mutta on Suomessa nähty isompienkin pyroefektien, kuten ilotulitteiden käyttöä. Ei-pyroteknisiä räjähteitä ovat myös airsoftissa käytetyt kuula/äänikranaatit, joiden räjähdysääni luodaan esim. vaarattoman hiilidioksidin paineen avulla. Savuefektejä on niin tehdasvalmisteisia kädestä heitettäviä pyroteknisiä heitteitä kuin pelinjärjestäjän itse hankkimaa savumassaa, jota poltetaan valvotuissa olosuhteissa. Näiden pyroefektien käytöstä on sovittava yhdessä maanomistajan, läheisten asukkaiden ja viranomaisten kanssa. Ne ovat kuitenkin valvotussa käytössä täysin turvallisia ja pienetkin määrät näitä lisäävät tunnelmaa reilusti normaaliin pelitilanteeseen.


Jo pienillä savuilla luodaan suuri vaikutus peliin. (C) Ehasa ry

Minulla olisi hyvä pelipaikka. Kehen ottaa yhteyttä?

Oli sinulla sitten pieni tai suuri metsäalue, vanha rapistunut tehdas tai vaikka Kemin lumilinna, ei mikään edes kertaluontoinen pelipaikka tai -mahdollisuus eksoottisessa ympäristössä jää yleensä käyttämättä airsoft-harrastajien toimesta, joten yhteyttä kannattaa ottaa. Sivuiltamme löytyy kattava lista suomalaisia airsoft-yhdistyksiä ja toimintaa järjestäviä muita tahoja. Jos lähiseudulla ei kuitenkaan ole aktiivista toimijaa tai paikallinen toimija ei omien resurssiensa puolesta ole valmis käyttämään paikkaa hyväkseen, voi myös meidän kauttamme etsiä sopivia yhteistyökumppaneita. Laita tällöin sähköpostia:


Oli pelipaikka mikä tahansa, se kiinnostaa varmasti! (C) Ehasa ry


Yhteistyökumppanit